Liity Siltalan ystävät -listalle ja saat alennuksia kirjoista
Viisikko ja tasa-arvon salaisuus
22
joulukuu 2020

Sofia Blanco Sequeiros

Tytöt – Suomalaisen tasa-arvon perusteet kysyy, miksi Suomesta kehittyi maa, jossa hallituksen johtoon saattoi nousta viisi naista. Kirjan kirjoittajat, Suomen Kuvalehden toimittajat Vappu Kaarenoja ja Aurora Rämö, käyvät teoksessa läpi suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvon kehitystä. Teos kertoo tapahtumista, jotka alkavat muinaisista pirkkalalaisista ja jatkuvat kevään 2020 kansainväliseen kohinaan hallituksen johtoviisikosta.

Teoksen tavoite on selventää, millaisten historiallisten tapahtumien tulos suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvo on. Sanna Marin, Li Andersson, Katri Kulmuni, Maria Ohisalo ja Anna-Maija Henriksson sekä heidän taipaleensa suomalaisen politiikan huipulle muodostavat teoksen narratiivisen kehyksen. Tekstin yksityiskohtia asiantuntevasti ja viihdyttävästi analysoiva sävy on tuttu Kaarenojan ja Rämön journalismista.

Tytöt on nopealukuinen teos, mutta nykyfeminismiin perehtyneelle lukijalle kirjailijoiden aiheen rajausta koskevat valinnat voivat olla haaste. Kaarenoja ja Rämö ovat haastatelleet kirjaa varten useita tutkijoita ja asiantuntijoita, mutta intersektionaalinen feminismi mainitaan kirjassa vain kaksi kertaa. Ensiksi aiheen käsittelemättä jättäminen ärsytti: miksi niin vähän? Eikö tämä ole aikamoista yksinkertaistamista, eikö ole selvää, että feminismi on vaikuttanut suomalaiseen tasa-arvoon? Viimeistään siinä kohtaa, kun entinen ministeri Vappu Taipale sanoo kirjan loppupuolella, että suomalaisesta tasa-arvosta on kiittäminen suomalaisia miehiä, alkoivat korvani savuta.

Onnekseni sain aikaa pohdiskella kirjan ydinkysymyksiä ja -teesejä ennen podcast-haastattelua. Tytöt nimittäin käsittelee ansiokkaasti suomalaisen tasa-arvon perusteiden moninaisuutta, jonka feminismiin keskittyminen on saattanut jättää julkisessa keskustelussa huomiotta. Teos alkaa yhdestä maailmalla kiertäneestä valokuvasta ja päätyy pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpien instituutioiden syntyä ja historiallista kehitystä. Näin se luo tilaa keskustelulle siitä, millaiset aineettomat ja aineelliset yhteiskunnalliset instituutiot ovat mahdollistaneet nykymuotoisen tasa-arvon – ja samalla nykymuotoisen feminismin – kehityksen.

Tämä oli yksi aiheista, joista halusin kysellä Kaarenojalta ja Rämöltä lisää. Toinen oli feature-journalismi, jonka ammattilaisia Kaarenoja ja Rämö ovat. Teoksen lisäksi keskustelimmekin haastattelussa siitä, millaista suomalaisessa mediassa käyty tasa-arvokeskustelu ja suomalainen journalismi yleisesti ovat, ja millaista journalismia Kaarenoja ja Rämö haluaisivat itse tehdä.

Nyt kun olet täällä… meillä on sinulle pieni pyyntö. Käy tilaamassa Siltalan uutiskirje. Listan jäsenenä kuulet kirjauutuuksista ja luet mielenkiintoiset bloggaukset ennen muita. Saat myös erikoistarjouksia ja alennuksia kirjoistamme.

Pariisilainen kirjasyksy

Ranskan ”rentrée littéraire” on elo-syyskuulle sijoittuva kirjasyksyn lähtölaukaus, jolloin suurin osa uutuuksista julkaistaan ja palkintokirjat siivilöidään muista.

Mitkä ovat maailman parhaita kirjoja?

Mitä kirjoja ihmisen kannattaa lukea elämänsä aikana? Kysymys on mieletön, mutta silti siihen pitää yrittää vastata.

Sota, rakkaus ja possujuna

Siltalan podcastin kevään ensimmäisessä jaksossa haastatellaan kirjailija Harry Salmenniemeä. Aiheina ovat Harryn uusi teos Uhrisyndrooma ja muita novelleja (2020) sekä runous ja novellistiikka.

Muistelmien päätteeksi

On muisteltava totuuden rajoissa, mikäli nyt mitään oikeaa ja täysin totta on olemassa, sillä totuus on kuin liukas kala, joka livahtaa helposti kalastajan käsistä.

Feministinen Frankenstein?

Sofia Blanco Sequeiros ja Taija Roiha käyvät kirjeenvaihtoa ja syväluotaavat Aase Bergin Akan.

1
Share This