Tytöt – Suomalaisen tasa-arvon perusteet kysyy, miksi Suomesta kehittyi maa, jossa hallituksen johtoon saattoi nousta viisi naista. Kirjan kirjoittajat, Suomen Kuvalehden toimittajat Vappu Kaarenoja ja Aurora Rämö, käyvät teoksessa läpi suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvon kehitystä. Teos kertoo tapahtumista, jotka alkavat muinaisista pirkkalalaisista ja jatkuvat kevään 2020 kansainväliseen kohinaan hallituksen johtoviisikosta.
Teoksen tavoite on selventää, millaisten historiallisten tapahtumien tulos suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvo on. Sanna Marin, Li Andersson, Katri Kulmuni, Maria Ohisalo ja Anna-Maija Henriksson sekä heidän taipaleensa suomalaisen politiikan huipulle muodostavat teoksen narratiivisen kehyksen. Tekstin yksityiskohtia asiantuntevasti ja viihdyttävästi analysoiva sävy on tuttu Kaarenojan ja Rämön journalismista.
Tytöt on nopealukuinen teos, mutta nykyfeminismiin perehtyneelle lukijalle kirjailijoiden aiheen rajausta koskevat valinnat voivat olla haaste. Kaarenoja ja Rämö ovat haastatelleet kirjaa varten useita tutkijoita ja asiantuntijoita, mutta intersektionaalinen feminismi mainitaan kirjassa vain kaksi kertaa. Ensiksi aiheen käsittelemättä jättäminen ärsytti: miksi niin vähän? Eikö tämä ole aikamoista yksinkertaistamista, eikö ole selvää, että feminismi on vaikuttanut suomalaiseen tasa-arvoon? Viimeistään siinä kohtaa, kun entinen ministeri Vappu Taipale sanoo kirjan loppupuolella, että suomalaisesta tasa-arvosta on kiittäminen suomalaisia miehiä, alkoivat korvani savuta.
Onnekseni sain aikaa pohdiskella kirjan ydinkysymyksiä ja -teesejä ennen podcast-haastattelua. Tytöt nimittäin käsittelee ansiokkaasti suomalaisen tasa-arvon perusteiden moninaisuutta, jonka feminismiin keskittyminen on saattanut jättää julkisessa keskustelussa huomiotta. Teos alkaa yhdestä maailmalla kiertäneestä valokuvasta ja päätyy pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpien instituutioiden syntyä ja historiallista kehitystä. Näin se luo tilaa keskustelulle siitä, millaiset aineettomat ja aineelliset yhteiskunnalliset instituutiot ovat mahdollistaneet nykymuotoisen tasa-arvon – ja samalla nykymuotoisen feminismin – kehityksen.
Tämä oli yksi aiheista, joista halusin kysellä Kaarenojalta ja Rämöltä lisää. Toinen oli feature-journalismi, jonka ammattilaisia Kaarenoja ja Rämö ovat. Teoksen lisäksi keskustelimmekin haastattelussa siitä, millaista suomalaisessa mediassa käyty tasa-arvokeskustelu ja suomalainen journalismi yleisesti ovat, ja millaista journalismia Kaarenoja ja Rämö haluaisivat itse tehdä.
- Kuuntele podcast-haastattelu täältä.
- Siltalan kauppa: Tytöt – Suomalaisen tasa-arvon perusteet