Liity Siltalan ystävät -listalle ja saat alennuksia kirjoista
Pariisilainen kirjasyksy
23
lokakuu 2019

Sakari Siltala

Ranskan ”rentrée littéraire” on elo-syyskuulle sijoittuva kirjasyksyn lähtölaukaus, jolloin suurin osa uutuuksista julkaistaan ja palkintokirjat siivilöidään muista. Alan lehtien mukaan rentrée on ”riitti” ja ”mytologiaa” – Pariisin kirjallisuuspiirien samppanja kuohuu Seinen vasemmalla rannalla samoilla kulmilla, joilla vaikuttivat aikanaan Beauvoir, Camus ja Sartre.

Miten rentrée eroaa suomalaisesta jokavuotisesta kaikkien aikojen kirjasyksystä? Sama hulina ja hehkutus, samat palkintoarpajaiset, sama taistelu huomiosta kasvavan nimekemäärän ja kutistuvan markkinan paineessa. Sama pääkaupunkikeskeisyys, kaikki tapahtuu Pariisissa.

Ero on tietysti volyymissä. Kuudenkymmenenviiden miljoonan asukkaan maassa isojakin kustantamoja on kymmeniä, samoin merkittäviä kirjallisuuspalkintoja. Virkeitä kirjallisuuslehtiä on useita ja televisiossa prime-aikaan laadukas kirjallisuusohjelma. Kirjakauppoja tuntuu yhä olevan jokaisessa kadunkulmassa, suuri osa niistä itsenäisiä.

© Collectif Emmanuel Nguyen Ngoc. Droits réservés Livre Paris

Tänä syksynä uutuusromaaneja julkaistaan Ranskassa 524 kappaletta. Vuonna 2018 uusia nimikkeitä ilmestyi kaiken kaikkiaan 68 000 – tolkuton määrä. Samana vuonna bestsellerlistan kolmaskymmenes kirja möi 184 700 kappaletta. Koko alan liikevaihto oli 2,8 miljardia euroa. Ja silti kymmenen myydyintä kirjaa lohkaisivat vain 2 prosenttia myynnistä, 1 000 myydyintä titteliä 20 prosenttia. Markkina kyllä pieneni viime vuonna 1,7 prosenttia ja Pariisissa voivotellaan, mutta suomalaisesta näkökulmasta aika vähästä.

Selittyykö Ranskan kirjabisneksen elinvoimaisuus vain koolla ja asukasmäärällä?

”Merkittävä syy pienten kivijalkakauppojen kukoistukselle on Pariisin jäykkä sääntely.”

Ei yksin. Kuten Le Nouveau Magazine Littéraire toteaa pääkirjoituksessaan, la rentrée on myös politiikkaa. Ja byrokratiaa, lisään. Ranskassa kuten monessa muussa Euroopan maassa kirjalla on määrähinta. Kustantaja päättää ja painaa hinnan kirjan kanteen. Näin kirjakauppias ei kilpaile hinnalla, vaan esimerkiksi liikkeen sijainnilla, toimituksen nopeudella, valikoiman laajuudella, näytteillepanolla ja asiakaskokemuksella.

Suomessa järjestelmästä hankkiuduttiin eroon 1970-luvulla, koska se ei luontunut kilpailukapitalismiin – väliäkö sillä, ettei mitään nykyisenkaltaista kilpailukapitalismia Suomessa ollut vielä millään alalla. Määrähinnat kiellettiin vielä varmuuden vuoksi vuoden 1992 kilpailulaissa, joka säädettiin lähestyvän EU-jäsenyyden paineessa mallioppilaan elkein. Ranskassa kirjallisuuden biodiversiteettiä turvaavat määrähinnat tulivat voimaan vuonna 1981 ja pysyvät voimassa yhä. Sama on tilanne Saksassa. Nämä kai ovat EU-maita myös?

Usein suomalainen Pariisin-kävijä ihastelee kuinka romanttisen ihanaa on ostaa patonki leipurilta, juusto juustokauppiaalta ja sanomalehti kioskista, ei asioida hypermarketissa. Se onkin virkistävää, ja taas kerran parin miljoonan ihmisen ahtautuminen paljon Helsinkiä pienemmälle alueelle mahdollistaa monia lähipalveluita. Harvemmin tulee ajateltua, että merkittävä syy pienten kivijalkakauppojen kukoistukselle on Pariisin jäykkä sääntely.

© Collectif Emmanuel Nguyen Ngoc. Droits réservés Livre Paris

Jos kadunkulmalle on aikanaan myönnetty juustojen myyntilisenssi, tilassa ei saa harjoittaa muuta liiketoimintaa. Aikanaan ilmaiseksi saadusta lisenssistä maksetaan nykyään satojatuhansia euroja, tietysti alasta riippuen. Jos juusto ei enää käy kaupaksi ja kauppias haluaa liikkeestään eroon, lopettaminen ei käy noin vain.

Kuka maksaisi satatonnia lisenssistä, jolla saa myydä juustoa tappiolla? Poikkeuksia tehdään, mutta yleisesti ottaen myyjä on pulassa. Sama koskee kirjakauppoja, leipomoita, vaatekauppoja… Joku maksaa hintaa, kun luodaan toimivia kortteleita ja pidetään kivijalkaliikkeitä hengissä.

Pariisin kaupunkikuvallinen strategia eroaa Berliinin vastaavasta monista syistä, mutta kirjamarkkinoilla molemmissa vannotaan määrähinnan nimiin. Ja kauppoja riittää Amazonin jyrästä huolimatta.

Lopetetaan narina sääntö-Suomesta. Lisää ranskalaista byrokratiaa! Määrähinnat takaisin ja kivijalkojen kaavoitukseen poliittista ohjausta – toki mielellään järjen ja inhimillisyyden rajoissa.

Nyt kun olet täällä... meillä on sinulle pieni pyyntö. Käy tilaamassa Siltalan uutiskirje. Listan jäsenenä kuulet kirjauutuuksista ja luet mielenkiintoiset bloggaukset ennen muita. Saat myös erikoistarjouksia ja alennuksia kirjoistamme.

Feministinen Frankenstein?

Sofia Blanco Sequeiros ja Taija Roiha käyvät kirjeenvaihtoa ja syväluotaavat Aase Bergin Akan.

Muistelmien päätteeksi

On muisteltava totuuden rajoissa, mikäli nyt mitään oikeaa ja täysin totta on olemassa, sillä totuus on kuin liukas kala, joka livahtaa helposti kalastajan käsistä.

Sota, rakkaus ja possujuna

Siltalan podcastin kevään ensimmäisessä jaksossa haastatellaan kirjailija Harry Salmenniemeä. Aiheina ovat Harryn uusi teos Uhrisyndrooma ja muita novelleja (2020) sekä runous ja novellistiikka.

Mitkä ovat maailman parhaita kirjoja?

Mitä kirjoja ihmisen kannattaa lukea elämänsä aikana? Kysymys on mieletön, mutta silti siihen pitää yrittää vastata.

Pariisilainen kirjasyksy

Ranskan ”rentrée littéraire” on elo-syyskuulle sijoittuva kirjasyksyn lähtölaukaus, jolloin suurin osa uutuuksista julkaistaan ja palkintokirjat siivilöidään muista.

1
Share This