Mira Bunting johtaa Birnamin metsä -nimistä ympäristöaktivistien kollektiivia Uudessa-Seelannissa. Kollektiivi viljelee laittomasti yksityisiä joutomaita, tienpenkereitä ja syrjäisiä puistoja. Kun maanvyörymä katkaisee tieyhteydet läheiseen Korowain kansallispuistoon ja sen reunalla toimivaan maatilaan, Mira näkee tilaisuuden siirtyä sissiviljelystä laajempaan luomutuotantoon.

Tilan hankkii kuitenkin droneilla rikastunut miljardööri Robert Lemoine, joka ryhtyy rakentamaan paikalle maailmanlopun bunkkeriaan. Yllättäen Lemoine kiinnostuu Mirasta ja tarjoaa kollektiiville rahakasta sopimusta, joka avaa Birnamin metsälle mahdollisuuden taloudelliseen riippumattomuuteen.

Alkuinnostuksen jälkeen kollektiivissa herää kysymyksiä. Kuka Lemoine oikeastaan on? Voiko häneen luottaa? Salaako Mira heiltä jotain? Luottamus rakoilee ja riitoja repeää. Käynnistyvässä tapahtumaketjussa ihanteet ja ideologiat punnitaan ja kukin joutuu valintojensa järkyttävien seurausten eteen.

Eleanor Catton on kirjoittanut mestarillisen shakespearelaisen draaman, jossa näennäisen hyvät aikeet ja oikeamieliset pyrkimykset kätkevät alleen julman, jopa nihilistisen todellisuuden. Birnamin metsä on sekä koukuttava trilleri että armoton tutkielma ihmisluonnosta ilmastokatastrofin ja kyynisen globaalikapitalismin ajassa.

Suomennos: Tero Valkonen

Otteita arvioista:

“Tekstistä jää esteettisen nautinnon jälkihehku, hienon romaanin tunnusmerkki. – – Birnamin metsän ensimmäinen puolisko on yksityiskohdissa tarkkaa, satiirisia sävyjä saavaa psykologista realismia. Catton kuvaa sävykkäästi sekä hahmojensa sisäistä elämää että sosiaalista vuorovaikutusta. Catton on taitava dialogin rakentaja. Kirjallistettu puhekieli paljastaa muutamilla virkkeillä merkityksellisiä ulottuvuuksia henkilöhahmojen toiveista, peloista ja odotuksista. Toisella puoliskollaan kirja muuttuu nopeatempoiseksi jännitysromaaniksi. Yhteensattumat synnyttävät väkivallan pyörteen, joka kiihkeydessään muistuttaa Quentin Tarantinon elokuvia.” – Tommi Melender, Suomen Kuvalehti

“Catton erittelee hämmästyttävällä vivahteiden tajulla maailmanparantajiensa olemukset, motiivit, päämäärät ja pelot. – – Cattonin edelliset romaanit Harjoitukset (2010) ja Valontuojat (2014) suomentanut Tero Valkonen tekee jälleen laatutyötä. – – Trillerin sijaan puhuisin ahtaan ja ahdistavan maailman poliittisesta jännitysnäytelmästä, joka kytee pitkään ja purkautuu lopulta raivokkaasti. Kohtuullisuus kuuluu katoavaan maailmaan.” – Antti Majander, Helsingin Sanomat