Tyttölapsia

Ljudmila Ulitskajan Tyttölapsia-kokoelma sisältää alun perin erillisinä ilmestyneet kertomussikermät ”Tyttöjä” ja ”Lapsuus -49”. Laajemman ”Tyttöjä”-sikermän kertomuksissa seurataan episodeja Moskovan keskustan luoteiskulmilla asuvien ja samaa koulua käyvien tyttöjen elämästä 1950-luvun alussa. Taitavan psykologisen kerronnan teemoja ovat muun muassa tyttöyhteisön hierarkia, sisarkateus ja perhesuhteet, heräävä seksuaalisuus ja suhde omaan ruumiiseen, koulukiusaaminen, pioneerijärjestön jäsenten asema, kansallisuuskysymys ja sosiaalinen eriarvoisuus Neuvostoliitossa sekä kaiken taustalla leijuva Stalin-kultti.

”Lapsuus -49”-sikermän suppeammissa kertomuksissa eletään vielä sodan köyhissä ja epävarmoissa jälkitunnelmissa, vaatimattomien pikku ihmeiden maailmassa. Kaikissa sikermän tarinoissa lukijalle näytetään lapsen mielen lisäksi välähdyksiä aikuisten ja lasten suhteista.

Teoksen motoksi on valittu Ljudmila Ulitskajan eräässä haastattelussa lausuma ajatus: ”Ihmiselämässä on erityisiä herkkyysjaksoja. Ennen kaikkea sellainen on lapsuusaika, jolloin kaikki on suurennettua, voimistunutta ja lisävärien sävyttämää, aivan kuin olisi olemassa jokin toinen väri- ja äänispektri… Lapsen stereoskooppinen näkö toimii yhä: lapsuusmuistoni eivät jätä minua rauhaan.”