Aaro Hellaakosken runoutta on tutkittu paljon, mutta Pekka Tarkan teos poikkeaa edeltäjistään. Se tarkastelee runoilijan elämää kokonaisuutena ja ottaa huomioon, että Hellaakoski oli ammatiltaan luonnontieteilijä. Hänen elämäntyönsä ensimmäisen vaiheen eri puolet yhdistyvät Tarkan kirjassa tavalla, jossa tinkimätön tiede ja suuri runous elävät samassa persoonassa.

Hellaakoski rakasti kuvataiteita ja perehtyi ystävänsä Wäinö Aaltosen kanssa maalauksen ja kuvanveiston eurooppalaisiin virtauksiin ekspressionismista kubismiin. Tarkka esittelee hänet taiteen tuntijana ja näyttää lyriikan taustalla vaikuttavat seikkailut kuvan ja sanan rajaseuduilla.

Teoksen aiemmin käyttämättömiä lähteitä ovat Hellaakosken suorasukaiset lehtikirjoitukset ja persoonallinen kirjeenvaihto sekä elämäkerrallinen kronikka ”Yhden runoniekan surullinen nuoruus”. Näkyviin piirtyy kehityskulku, joka alkoi huutokauppakamarien rallatuksista ja eteni kohti uuden aikakauden ydintä.

Otteita arvioista:

“Pekka Tarkan teos näyttää, miten nykyaika ja perinne kohtasivat Aaro Hellaakosken tuotannossa.” – Jyrki Nummi, Helsingin Sanomat

”Tämä kirja on sinulle äidinkielenopettaja, jolle kirjallisuus on muodostunut pakkopullaksi. Lue Nuori Aaro ja muista miksi valitsit kirjallisuuden.” – Paula Koskimäki, Virke

“Tarkka suhtautuu kohteeseensa runoilijaelämäkerran edellyttämällä ymmärryksellä ja jopa lämmöllä.” – Veli-Matti Huhta, Kiiltomato.fi

“Nuori Aaro on todella vaikuttava teos. Pekka Tarkka on ennen kaikkea kriitikko, Helsingin Sanomien pitkäaikainen kulttuuritoimittaja ja kirjallisuuden tutkija, mutta hänen tapansa kirjoittaa ei ole kuitenkaan lainkaan kuivaa eikä luettelomaista. Kieli on elävää, lennokasta ja helposti luettavaa. Tekstistä huokuu myös hänen lämmin ja läheinen suhtautumisensa Aaro Hellaakoskeen, vaikka he eivät ole koskaan tavanneetkaan.” – Tilkasten-Värrin sukuseura