Natalia Linsénin ja John Granlundin Porvoo

Kun helppokäyttöiset kuivalevyt otettiin valokuvauksessa käyttöön 1880-luvun alkuvuosina, alkoivat kuvaajat liikkua kameroineen myös ateljeen ulkopuolella ja Suomea ryhdyttiin kuvaamaan toden teolla. Vuonna 1888 ensiaskeliaan valokuvaajana otti Porvoon kujilla myös Natalia Linsén (1844-1919). Samana vuonna hän oli perustanut oman, Porvoon ensimmäisen valokuvausateljeen Vuorikadulle. Naisvalokuvaajat eivät tuolloin olleet harvinaisia, ammatin katsottiin olevan sovelias naisille ja heitä toimi seuraavalla vuosikymmenellä jo useita ympäri Suomea. Linsén oli heistä ensimmäisiä. Hän oli tallentanut kotikaupunkinsa näkymiä jo kymmenkunta vuotta helsinkiläisen Signe Branderin vasta aloitellessa työtään pääkaupungissa. Tämän teoksen ensimmäinen jakso esittelee Linsénin sykähdyttävän autenttisia miljöökuvia Vanhan Porvoon alueelta.

Natalia Linsénin rinnalle Porvoon kujille ja kaduille liittyi pian muitakin valokuvauksesta innostuneita. Heistä ehdottomasti kiinnostavin on ruotsalaissyntyinen, tullivirkailijana kaupungissa toiminut amatöörikuvaaja John Granlund (1858-1943). Humoristina tunnettu Granlund kykeni luomaan välittömän kontaktin kuvattaviin, hän oli kiinnostunut kotikaupunkinsa asukkaista ja elämästä, ennen kaikkea omasta perheestään, josta otetut intiimit ja herkät kuvat pysäyttävät katsojan tänäänkin.

Porvoon matkailu oli vuosisatojen vaihteen aikoihin nousussa, ja kuville kaupungista oli kysyntää. Natalia Linsén ja John Granlund vastasivat siihen kysyntään hienosti. Nyt noiden yli sata vuotta museon kätköissä olleiden valokuvien parhaimmat otokset julkaistaan näyttävänä kokonaisuutena ensimmäistä kertaa.

Natalia Linsénin ja John Granlundin kuvat avaavat ruutuikkunan sadan vuoden takaiseen Porvooseen – aikaan, jolloin Suomi vielä kuului Venäjään, oli jakautunut säätyläisiin ja työväkeen, tilallisiin ja torppareihin ja teki matkaa hevosilla, höyrylaivoilla ja -junilla.