Kertomus rakkaudesta, jonka äärelle pääsee enää kuvien kautta; suhteesta, joka on hiipunut asuinkumppanuudeksi. Eron kuvia on parisuhteen valokuva-albumi, joka näyttää pitkän liiton ensitapaamisesta katkeraan loppuun.

Romaani pohtii eron syitä historian kuormittamien sukupuoliroolien, yhteiskunnallisten asenteiden sekä luokkataustan valossa. Mikä lopulta erotti kaksi yhteen sitoutunutta toisistaan?

Koskettava, surullisenhauska ja tarkasti havainnoiva kertomus liikkuu pitkän suhteen poluilla ja sivupoluilla, mutta palaa aina nyt-hetkeen, tilanteeseen, jossa pitäisi löytää asunto, saada rahaa muuttoon ja elämä rullaamaan ilman puolisoa. Arkirealismi, tulevaisuudenpelko ja käytännön erojärjestelyt kietoutuvat yhteiseen historiaan, ylisukupolvisiin malleihin, rakkauteen ja sen särkymiseen.

Otteita arvioista:

“Hanna Rytin romaani on tarkkanäköisyydessään kuin avoin haava, jonka ääreltä lähdetään parantumisen tielle.” – Rauha Kejonen, Savon Sanomat

“Ryti kuvaa teoksessaan taitavasti välitilaa, jossa eropäätöksen jälkeen odotellaan vielä yhdessä tuomiota ja uuden elämän alkamista. On kiusallista, kaaosmaista ja ristiriitaista, kun pitää nukkua samassa sängyssä, mutta ei tiedä, onko oikeutta nojata enää toiseen. [– –] Kerrostensa ansiosta Eron kuvia on kuitenkin moniulotteinen. Rytin kollaasimainen tapa kertoa kasvaa kauniiksi tilkkutäkiksi.” – Laura Hallamaa, Helsingin Sanomat

“Ryti on myös teatteriohjaaja, ja tämä tausta maistuu kirjassa hyvällä tavalla – kirja etenee kiinnostavasti kotialbumin kuva kuvalta, ja eroprosessi visualisoituukin upeasti. [– –] Eron kuvia on lohdullista eliksiiriä eronneille, sillä yhteinen kokemus lohduttaa mielenkiintoisella tavalla.” – S. K., Gloria

“Kirja piirtää hienosti esiin monta aika- ja tunnetasoa: mitä kaikkea pitää hoitaa kun eropäätös on tehty, miten suhde aikanaan alkoi, mikä kummankin mielestä meni vikaan. Parisuhdekuvaus meni tunteisiin.” – Elina Salo, ET

“Sanoisin, että Ryti on onnistunut hyvin haasteessa ja kirja pitää lukijan hyvin otteessaan – – Kieli kirjassa on sopivan helppolukuista, mutta ei kuitenkaan höttöistä, eikä kirja ole viihteellinen. Mielestäni tunnetiloja, ylä- ja alamäkiä osataan sanoittaa taitavasti – myös arempia ja tabuina pidettyjä ajatuksia käsitellään rohkeasti.” – Lukutuulia -blogi