Liity Siltalan ystävät -listalle ja saat alennuksia kirjoista
Siltala käy vieraissa, syksy 2021
09
kesäkuu 2021

Reetta Ravi

Siltalalaiset ovat taas kurkistelleet aitojen toiselle puolelle ja löytäneet sieltä paljonkin vihreää!

Tässä poimintojamme muiden kustantamoiden syystarjonnasta:

 

Kustantaja Touko Siltala

Martti Anhava: Niin katosi voitto maailmasta. Paavo Haavikon elämä (Otava)
Varma valinta: ”Tämän vuoden ehdottomasti paras Haavikko-elämäkerta.” (Martti Anhava)

Matias Riikonen: Matara (Teos)
Suuren fuugan ja Iltavahtimestarin kierrosten tekijä on kuulemma sama kirjailija. Nyt jotain uutta, kerrotaan. Pakko lukea.

Zadie Smith: Aavistuksia (WSOY)
Valloittava romaanikirjailija, jonka näkemykselliset, fiktiota puolustavat esseet ovat antaneet toivoa uskonsotien aikakautena.

***

Kustantaja Aleksi Siltala

Edward St. Aubyn: Sokkotesti (Otava)
Patrick Melrose -sarjan tekijän uusi romaani. Ei mitenkään voi jättää väliin.

Pehr T. Ohlsson: Albert Bonnier ja hänen aikansa (WSOY)
Bonnierin kustantamot ja kollegat, jopa jotkut perheenjäsenet ovat tulleet tutuksi vuosien varrella. Kiinnostavaa lukea, kuinka kaikki alkoi. AB:n periaate – Julkaise, älä tuomitse – on edelleen hyvä muistaa.

Mariana Enriquez: Mitä liekit meiltä veivät (WSOY)
Enriquez on monipuolisen kirjallisuusmaan Argentiinan merkittävimpiä tämän hetken kirjailijoita. Novellikokoelmassa liikutaan todellisuuden ja mustan magian rajamailla. Ei ihan oma teekuppini, mutta kokeillaan!

***

Toimitusjohtaja Arto Forstén

Dave Grohl: Tositarinoita (Bazar)
Olen pitkään seurannut miehen uraa ja käynyt myös keikoillaan. Hänen instatilinsä tekstinpätkätkin ovat mielenkiintoista luettavaa. Olen aina pitänyt Grohlia sympaattisena rokkistarana, jolle on sattunut ja tapahtunut erityisen paljon. Nirvana-ajat ovat luultavasti erityisen kiinnostavaa luettavaa.

Jenni Pääskysaari: Mielen maantiede (Otava)
Monista valmiiksi tunnettujen henkilöiden romaaneista tämä on mielestäni mielenkiintoisin tapaus, ja odotan viihdyttävää lukukokemusta innolla. Jotenkin tulee Miika Nousiainen mieleen esittelytekstistä.

Johanna Bäckström Lerneby: Perhe (Gummerus)
Ruotsalaisesta ongelmalähiöstä kertova kirja herätti kiinnostukseni jo viime vuonna. Nyt ilmestyy, tai oikeastaan ilmestyi juuri suomeksikin. Otan lukuun tämän heti kun mahdollista. Helsingin Sanomien juttu aiheesta oli myös kiinnostusta entisestään herättävä.

***

Toimituspäällikkö Sari Rainio

Koska olen viimeisen puolentoista vuoden ajan uppoutunut rikoskirjallisuuden maailmaan sekä kirjoittamisen että lukemisen merkeissä, päätin valita omalle listalleni tällä kertaa vain kyseiseen lajityyppiin joko tiukasti tai löyhästi kytköksissä olevia teoksia.

Heidi Airaksinen: Verge Moderne (Arktinen Banaani)
Jos dekkarissa kohtaavat ”elävästi kuvattu 1920-luvun Helsinki, samppanjankuohuinen dekadenssi ja monikasvoinen ihmisyys”, alkaa sormia kihelmöidä sivujen kääntäminen ennen kuin kirjaa on edes saanut käsiinsä. Kunnianhimoinen avaus esikoiskirjailijalta. Eikä voi ohittaa sitäkään, että tässä kirjassa on harvinaisen upea Asko Künnapin suunnittelema kansi, joka erottuu dekkarikansien harmillisen harmaasta massasta vahvasti edukseen.

S. J. Bennett: Windsorin solmu (WSOY)
Koska intohimoni dekkareita kohtaan lähti ala-asteikäisenä liikkeelle Agatha Christiestä, on minun aivan mahdotonta vastustaa kirjaa, josta on sanottu: ”Miss Marple kohtaa The Crown -sarjan.” Bonuksena tässä teoksessa amatöörietsivänä todella toimii kuningatar Elisabet II. Aivan päätön idea, mutta juuri päättömien ideoiden viljelemiseen dekkarigenre tarjoaa mitä otollisimman maaperän.

Hanna-Riikka Kuisma: Syyllinen (LIKE)
Psykologiset trillerit tarjoavat parhaimmillaan lukijalleen hiuksia nostattavia hetkiä huomattavasti tehokkaammin kuin veriset sarjamurhaajatarinat tai vauhdikkaat toimintatrillerit. Vaikutuin suuresti Kuisman edellisestä romaanista nimeltä Kerrostalo, joka on synkeäntaidokas sukellus dystooppiseen kerrostalolähiöön ja köyhyyden ja syrjäytyneisyyden kurittamien ihmisten elämään. Odotan innolla ja vavistuksella miten Kuisma tulee uudessa romaanissaan käsittelemään ihmisen murtuvaa psyykettä ja somen pimeää puolta.

Bonuskirja

Yoko Ogawa: Muistipoliisi (Tammi)
Tätä teosta ei ole luokiteltu rikoskirjallisuudeksi, mutta lähellä liikutaan. Ogawan teoksessa käsitellään ikikiehtovaa aihetta: unohtamisen vaikutusta ihmisyyteen. Kirjan dystooppisessa maailmassa muistaminen on kielletty, mutta siitä huolimatta nuori kirjailija riskeeraa kaiken piilottamalla kustannustoimittajansa, joka ei osaa unohtaa. Hienot ammatit päähenkilöillä! Odotan tämän kirjan lukemista myös siksi, että tunnen hävettävän vähän japanilaista kirjallisuutta. Pidin kovasti vuonna 2020 suomeksi ilmestyneestä Sayaka Muratan Lähikaupan naisesta, miksi en ole sen jälkeen lukenut yhtään japanilaista nykyromaania? Nyt korjaan asian.

***

Myyntipäällikkö Veijo Kekäläinen

Richard Munson: Tesla – Modernin luoja (Aula & Co)
Harva ihminen on vaikuttanut arkeemme niin paljon kuin tämä serbi, ja jäänyt silti varsin tuntemattomaksi.
Nikola Teslan elämä tarjoaa ainekset hienolle elämäkerralle. Odotan Richard Munsonin kirjoittaneen sellaisen.

Rosa Liksom: Väylä (Like)
Rosa Liksom on niitä kirjailijoita, joiden kirjoista nauttii jo kielen vuoksi. Iso aihekin virittää odottamaan syksyn uutuudesta Everstinnan veroista lukukokemusta, joskin erilaista.

Juha Hurme (& Aleksis Kivi): Seitsemän veljestä (Teos)
Kiven klassikko on riemastuttavaa lukea silloin tällöin uudelleen. Juha Hurmeen tunnetusti nautittava aiheen käsittely avaa alkuteoksen rinnalle taatusti kiinnostavia tuoreita näkökulmia.

***

Kustannustoimittaja Antti Arnkil

Martti Anhava: Niin katosi voitto maailmasta. Paavo Haavikon elämä (Otava)
Kun yksi parhaista lukijoista ottaa tarkasteluun yhden parhaista kirjoittajista, ollaan menossa kohti jotakin sellaista, jota ei ole syytä jättää väliin.

Sisko Savonlahti: Kai minä halusin tätä (Gummerus)
Pessimistisen huumorin ja kirpeän antikliimaksin taituri saavutti huolestuttavan paljon menestystä esikoisellaan, mutta voinemme luottaa siihen, että asema autofiktion herttuattarena ei ole vapauttanut kirjailijaa niistä eksistentiaalisen onttouden tunteista, joiden pohjalta aito savonlahtelainen kiteytys kumpuaa.

Eetu Viren: Vallankumouksen asennot. Brecht, Benjamin ja kysymys estetiikan politisoimisesta (Tutkijaliitto)
Ajattelija-aktivisti Viren vastusti kapitalismia jo silloin, kun se muiden mielestä näytti toimivan ihan hyvin. Vireniltä on lupa odottaa yllättäviä havaintoja ja analyyseja, yhtä aikaa historiatietoista ja arvaamattomiin tulevaisuuksiin kurottavaa teoretisointia – ja taatusti vastakarvaista asennetta.

***

Kustannustoimittaja Johanna Haakana

Johanna Venho: Syyskirja (WSOY)
Pidän kovasti Venhon kielestä ja rakastan Tove Janssonin taidetta, joten Syyskirjan on pakko olla hyvä! Se, että kyseessä on puhtaasti fiktiivinen kirja eikä elämäkerta, tekee tästä vielä mielenkiintoisemman.

Rachel Cusk: Toinen paikka (S&S, suom. Kaisa Kattelus)
Cuskin Ääriviivat-trilogia oli mieletön, joten kiinnostaa lukea kaikki mahdollinen Cuskilta.

Suvi Ratinen: Omat huoneet – missä naiset kirjoittivat vuosisata sitten (Tammi)
Ratisen kirja lupaa selvittää, mistä löytyi ja miten mahdollistui naisen luova tila tuona aikakautena, jolloin naisten ammattimainen kirjoittaminen alkoi vakiintua Suomessa – yksinkertaisesti todella kiinnostavaa! Aion häpeilemättä fiilistellä myös sisustustyylejä ja menneiden aikojen lumoa.

***

Tiedotuspäällikkö Reetta Ravi

Esa Mäkijärvi: Aurinko (Arktinen Banaani)
Kriitikko, kirjailija Esa Mäkijärven Suomeen ja Italiaan sijoittuvan romaanin luvataan olevan viihdyttävä sekoitus totta ja tarua, ”romaani rakkaudesta, taiteesta ja nousevasta populismista”. Suomessa syntynyt sitrushedelmiä palvova uskonlahko on synnyttää kansainvälisen katastrofin…

Janne Huuskonen: Täydellinen päivä (WSOY)
Aiemmin pitkään rikostoimittajana työskennelleen Janne Huuskosen esikoisromaani Täydellinen päivä kertoo kunnianhimoisesta rikostoimittajasta, jonka nuoruuteen liittyy ikäviä, salattavia asioita.

Christa Steinby: Herodotos – Historiankirjoituksen isä ja hänen maailmansa (Otava)
Suomalaisen tutkijan kirja lupaa eloisaa kuvausta antiikin Ateenasta 400-luvulta ennen ajanlaskumme alkua. Tätä kirjaa olisi kiva lueskella Ateenan Agoralla, jonne ehkä joskus taas pääsee…

***
Kustannustoimittaja Saku Siltala

Pehr Olsson: Albert Bonnier ja hänen aikansa (WSOY)
Suurkustantamon sukujuurilla. Suomeksi julkaistavat kustantajaelämäkerrat on melkeinpä velvollisuus lukea.

Annie Ernaux: Vuodet (Gummerus)
Ylistetty ranskalainen muistelmateos sotienjälkeisestä Euroopasta. Vihdoin suomeksi.

Antto Vihma: Nostalgia (Teos)
Ennen oli paremmin, väitetään. Tuskin oli, mutta tuntemus elää ajasta toiseen. Miksi?

***

Äänikirjatuottaja Kalle Siltala

Edward st. Aubyn: Sokkotesti (Otava)
Patrick Melrose -sarjan jälkeen en mitenkään jätä lukematta uutta st. Aubyn suomennosta.

Sofia Blanco Sequeiros: Voitto (Kosmos)
Blanco Sequeiros on vakuuttanut jo useamman vuoden tarkkana kriitikkona ja esseistinä monissa suomalaisissa kirjallisuus- ja kulttuurilehdissä. Blanco Sequeiros on varustettu filosofin erottelukyvyllä ja hänen kirjoitustensa skaala liikkuu nykyrunouden kritiikeistä kultajuhlintaan ja Cheekiin. Eklektikko hyvällä maulla!

Pirkko Kotiranta: Hilma af Klintin arvoitus (Tammi)
Kandinskyn edeltäjänä pidetyn Hilma af Klintin hämäräperäisen henkisyyden kyllästämä tarina kiinnostaa. Millaisista aineksista hänen äärimmäisen omaleimainen ilmaisunsa rakentui?

Nyt kun olet täällä… meillä on sinulle pieni pyyntö. Käy tilaamassa Siltalan uutiskirje. Listan jäsenenä kuulet kirjauutuuksista ja luet mielenkiintoiset bloggaukset ennen muita. Saat myös erikoistarjouksia ja alennuksia kirjoistamme.

Pariisilainen kirjasyksy

Ranskan “rentrée littéraire” on elo-syyskuulle sijoittuva kirjasyksyn lähtölaukaus, jolloin suurin osa uutuuksista julkaistaan ja palkintokirjat siivilöidään muista.

Mitkä ovat maailman parhaita kirjoja?

Mitä kirjoja ihmisen kannattaa lukea elämänsä aikana? Kysymys on mieletön, mutta silti siihen pitää yrittää vastata.

Sota, rakkaus ja possujuna

Siltalan podcastin kevään ensimmäisessä jaksossa haastatellaan kirjailija Harry Salmenniemeä. Aiheina ovat Harryn uusi teos Uhrisyndrooma ja muita novelleja (2020) sekä runous ja novellistiikka.

Muistelmien päätteeksi

On muisteltava totuuden rajoissa, mikäli nyt mitään oikeaa ja täysin totta on olemassa, sillä totuus on kuin liukas kala, joka livahtaa helposti kalastajan käsistä.

Feministinen Frankenstein?

Sofia Blanco Sequeiros ja Taija Roiha käyvät kirjeenvaihtoa ja syväluotaavat Aase Bergin Akan.

Share This