Katalogi

New York, helmikuu. Kaikkialla kohkataan e-kirjoista. New York Times Book Review julkaisee ensimmäiset ekirjojen bestseller-listat. Knopfin arvovaltainen kustantaja Gary Fisketjon koluaa naureskellen laatikoitaan, ja löytää viimein etsimänsä: muutaman vuoden takainen Sony Reader, edelleen avaamattomana pakkauksessaan. ”Tällaiset meille jaettiin aikoinaan, itse en ole käyttänyt tätä kertaakaan. Hittojako minä näillä!” Raymond Carverin, Cormac McCarthyn ja Tobias Wolffin editori on vanhan liiton miehiä, vaikka istuukin 27-kerroksisessa lasitornissa Manhattanilla.

Pariisi, Salon du livre, maaliskuu. Pariisin kirjamessuilla on meneillään korkealentoinen Homo Nordicus -keskustelu pohjoismaisten kirjailijoiden kesken. Moderaattorin kädet viuhuvat ilmassa. Islantilainen kirjailija puhuu pää kallellaan vanhemmistaan ja kuolemasta. Kari Hotakainen ottaa mikrofonin: ”Romaani on kuin lehmä, jonka sisuksiin työnnetään erilaista tavaraa, jota lehmä sitten märehtii. Kirjailijan on tarkkailtava lehmän peräpäätä ja määriteltävä, onko sieltä tuleva aine kelvollista.” Tulkkauksen mittaisen viiveen jälkeen yleisö kajahtaa vinoon nauruun.

Helsinki, maaliskuu. Suomalaisen vaimon mies, kirjailija Wolfram Eilenberger kertoo taksissa vitsin elefanteista nimeltään Bim, Bam ja Bum. Toimituspäällikkö Sari Lindstén pitää vitsistä niin paljon, että hän putoaa taksin takapenkiltä. Jatkamme ravintola Rymy- Eetuun, jossa soi saksalainen marssimusiikki. Eilenberger on suvaitsevainen maailmankansalainen ja suhtautuu baijerilaispullisteluun rauhallisesti. Pöydälle hän ei kuitenkaan nouse tanssimaan.

Budapest, Book Festival, huhtikuu. Unkarin hallituksen medialaki puhuttaa messuvieraita. Unkarilaisten kustantajien suhtautuminen maan hallitukseen ja pääministeri Viktor Orbániin on säälimätöntä ja politiikasta puhuminen saa aikaan kyynistä huulenheittoa. Unkarin kirjasäätiön edustaja kertoo avoimesti määrärahojen leikkauksista ja käännöstukirahojen ehtymisestä. Lukemattomia kulttuuria tukevia säätiöitä on lakkautettu. Keskustelu etenee keskieurooppalaiseksi kinasteluksi, jossa kroatialaiset ja unkarilaiset kilpailevat keskenään siitä, kummalla maalla on ollut roistomaisempi hallitus.

Kouvola, syksy 2001. ”En usko Jumalaan, vaan Kyröön.” Näin kirjoitti kriitikko Jiri Raikamo Kouvolan Sanomissa Nahkatakki-nimisen esikoisromaanin ilmestyttyä kymmenen vuotta sitten. Usko pysyy ja vahvistuu, sillä Tuomas Kyrön syksyllä ilmestyvä romaani Kerjäläinen ja jänis on täyttä terästä! Se antaa kasvot keskieurooppalaiselle kerjäläiselle ja suomalaiselle citykanille. Tästä kirjasta kyllä emme mieltämme pahoita.

Aleksi Siltala